Ei sinun tarvitse nyt olla kuin se mitä aina ollut oot,
ja jos nyt muuta jotkut vaatiikin, ne itseänsä katsokoot.
Et taida kantaa kaunaa kellekään, on sulla kirkas ikkuna,
ja mitä elämässä nyt ei oo, ei sitä myöskään tarvita.

sisällä sinulla ei ole suurta muuria,
elämä ihana ei vaadi suurensuuria.

Tuulikellon soitossa voi kyllä tanssia,
tarvitaan vain sopivasti luovaa hulluutta.
Metsätähden loisteessa voi yöllä kulkea,
aito kahden rakkaus ei kaipaa polkuja.

Ei minun tarvitse sua viihdyttää nyt millään taikatempuilla,
ja mitä sitten vaik ei oisikaan nyt kaikki ainutlaatuista.
ja ylipäänsä, kaiken kaikkiaan, se on sun filosofia,
se mikä syntyy aivan luonnostaan on elämässä parasta.

Sisällä sinulla...