Minä kuljen siellä, missä maailma
on pimeä ja
lohduton
takapihoilla, joissa kukaan ei ole leikkinyt aikoihin
surkeutta kannan selässäni, sydämessäni muistoa sinusta
ja se muisto vetää syvemmälle varjoihin

Kerto:
Jos ei niin pimeä yö täällä ois,
en kai koskaan vois
muistaa ihanuuttasi Varjonkukka!
Ja jos
päivät olis liian pitkät ja leveät,
ei niiden välissä
voisi kokea unen kauneutta!

Maailma tappaa kaiken kauniin, mutta sinua en sille anna
pidän salassa, sinut Varjonkukaksi kastoin
sotamies voi rakastaa
kuningatartaan ikuisesti, vaan
koskaan ei kai käy päinvastoin

Kerto 2x