On itkuvirret nilkkoihinsa
kahleiksi sidottu
ja ruisleipänsä sisään on
kivi leivottu
reppunsa on murheista, painajaisista ommeltu
kasvoilla hymy hyytynyt

Iskelmien kaiho on
vaalentanut hapsensa
ja samalla myrkyllä hän
saastuttaa lapsensa
kirosi ja meihin loi
vihaavan katseensa
eikä siihen tyytynyt

Kerto:
Ja hän lausui sanoja, joista nyt saa
nauttia koko kansa ja pohjoinen maa:
“Jos iloitset, älä sitä muille jaa
ole yksin oman surusi kantaja
himoitse sitä, mikä on toisen omaa
vaihda vaimosi naapurin rouvaan
punainen tupa, perunamaa, ranta ja
tila-auto olkoon onnesi antaja!”

Se Jumalasta, Kekkosesta seuraavana on
elämänsä on suoritus kuin tammikuu tipaton
lippu puolitangossa pihallansa aina on
uskoo samaan lottoriviin

Se osaa juhlia vain vappuna tai juhannuksena
laulunsa soi kaihona ja kaipauksena
se itsepäinen luupää makaa haudattuna
palvottuun mausoleumiin

Kerto

Kuka lausui...?

Ja hän lausui sanoja, joista nyt saa
nauttia koko kansa ja pohjoinen maa:
“Jos iloitset, älä sitä muille jaa
ole yksin oman surusi kantaja."