Kohotan katseeni korkeuksiin,
näilläkin heikoilla silmilläni,
minä näen Kirkkautesi;

Sinut Kirkkauden KUNINKAAN ja Herrojen HERRAN.

Sinä olet Valoni, joka aina Valaiset pimeyteni.

Olen aivan alaston edessäsi... läpivalaisussasi...

Haluan viipyä Kirkkauden Läsnäolossasi, koska tiedän, että Läsnäolosi kosketus minut parantaa.

Minne minä muualle menisin ja kuka muu minua auttaisi.

Koko sydämestäni, sielustani ja hengestäni, minä Sinua rakastan.

Rakkauteni on vielä vajavaista täällä maan päällä, mutta tiedän että vielä joskus rakkauteni on niin täydellistä, siellä missä Sinä olet, sinne minäkin haluaisin tulla.

Sinä Herra viet aloittamasi työn päätökseen minussakin,
sinä et jätä kesken ja puolitiehen mitään.