Höyhen lentää lehtikioskin ikkunaan
otsikot kertoo omiaan
Lähdit pois kun lumi tuli
minä pysähdyin kuin jäätynyt vesi

Kun sataa voin itkeä rauhassa
kun huudan kukaan ei tuijota
Ilman sateenvarjoa kävelen mä tunteja
seison keskellä katua

Sade ei lakkaa koskaan
vaikka pilvet haihtuu kuitenkin (haihtuu kuitenkin)
Sade ei lakkaa koskaan
vaikka pilvet haihtuu kuitenkin (haihtuu kuitenkin)

Höyhen jatkaa kulkuaan
sade sitä painaa
Seuraan sen lentoa
sun kasvot mielessäin

Harmaana huojun eteenpäin
muistot ei katoa mielestäin
Yhä vaatteesi naulakossani
tuoksusi tyynyllä

Odota minua siellä
missä joet mereksi muuttuu
Yhtä varmasti kuin yö saapuu
tämä sade vielä laantuu

Löydän vielä luoksesi
tulen vielä luoksesi

Sade ei lakkaa koskaan
vaikka pilvet haihtuu kuitenkin (haihtuu kuitenkin)
Sade ei lakkaa koskaan
vaikka pilvet haihtuu kuitenkin (haihtuu kuitenkin)

Sade ei lakkaa koskaan
(haihtuu kuitenkin)
Sade ei lakkaa koskaan
(haihtuu kuitenkin)