Hän tulee kesken juhlan kutsumatta
Käy samaan pöytään istumaan
Puheen äänet vaientaa
Ja ottaa lasin kohottaakseen maljan
Muistoille ja tuleville yhteisille vuosille
Hän pitää puheen läpi kyyneleiden
Ei paljoo sanotuksi saa vaan maata tuijottaa
Ja pyytää lupaa olla lupaa tulla
Lupaa sua silittää tai pitää sylissään
Tule vaan, tule vaan ilo menköön menojaan
Keinutaan, keinutaan hetki tuonen lehdossa
Tule vaan, tule vaan, tule vaan

Hän saapuu varmoin elein kutsumatta
Riisuu kengät eteiseen
Käy vierees vuoteeseen
Ja kun heräät kuulet äänet keittiöstä
Hän sua jo siellä odottaa
Hauras hymy kasvoillaan
Ja jakaa sinun kanssa hiljaisuuden
Kunnes syvään huokaisee ja suunsa aukaisee
Ja lupaa olla, lupaa tulla
Joka aamu uudelleen
Kuin ois tullut jäädäkseen

Tule vaan, tule vaan ilo menköön menojaan
Keinutaan, keinutaan hetki tuonen lehdossa
Tule vaan, tule vaan itkukin tulla saa
Keinutaan, keinutaan hetki tuonen lehdossa
Tule vaan, tule vaan, tule vaan